Lokakuinen arvonta

Lokakuu. Luonto hehkuu upeissa syksyn väreissä. Kesä on mennyt, talvi tulossa. Yhtenä päivänä satoi jo räntää täällä Etelä-Suomessakin.

Lokakuussa tulee myös täyteen 10 vuotta blogini aloittamisesta. Välillä olen kirjoittanut aktiivisemmin ja taas välillä hitaammalla tahdilla. Olen pitänyt tätä blogia oikeastaan käsityöpäiväkirjanani. Mutta on ollut mukava seurata muidenkin blogeja, kommentoida ja saada itsekin kommentteja.

Merkkivuoden kunniaksi arvon tämän mietelausetaulun. Voit osallistua yhdellä arvalla jättämällä kommentin tähän postaukseen.

Toisena arpavoittona on pellavainen pussukka, johon olen kirjonut pienen ruusun.

Viimeinen osallistumispäivä on sunnuntai 20.10.2019.

Kudoin perusvillasukat lämmittämään varusmiehen varpaita. Varren joustinneule on 3 oikein 1 nurin, samaa joustinta on myös jalkapöydän päällinen. Lankana jälleen Novitan 7 veljestä.

Neilikkaruusuni kukkii vielä kauniisti. Monena vuonna se on kukkinut vielä pikkupakkasillakin.

Värikästä lokakuuta!

Syksyä

Syyskuu on jo lopuillaan. Vielä on ollut kesän tunnelmaa, mutta pian on todella syksy. Puutarhassa on vielä syyskukkien väriä.
Tässäpä tulee syyskuun muistoja: sadonkorjuuta, Saksaa, sukkia, sieniä.

Mökillä kävimme korjaamassa satoa kasvimaalta. Tulipa todella hyvää kyssäkaalikeittoa! Ja elämäni ensimmäiset parsakaalit omasta maasta. Kiitos sisarelleni näistä taimista!

Tein ruusunmarjoista linnuille talveksi herkkuja. Laitoin neulalla marjat puuvillalankaan. Pakastin marjariipukset ja otan ne lumien tultua pihalle.

Pääsimme käymään rakkaiden ystävien kanssa kauniissa Baijerissa. Siellä oli viikko sitten vielä kesäisen lämmintä. Ja niin kaunista!

Vehreitä peltomaisemia, enimmäkseen maissipeltoja. Hotellimme oli pienessä kylässä maaseudulla. Lehmänkellot kilkattivat ja oli rauhallista. Pieniä kyliä ja kyläteitä.
Kävin aamuisin kävelyllä hotellin lähiympäristössä. Se oli mukava alku päivälle.

Vuoristomaisema on todella kaunis. Kävimme myös Itävallan puolella Salzburgissa ja Kitzbühelissä.

Matkakohteeksi valitsimme pienen Rosenheimin kaupungin. Siellä oli kiva kävellä ja istuskella kahviloissa. Hotellimme oli maaseudulla kaupungin ulkopuolella. Saimme siis nähdä monenlaista maisemaa.

Ja sitten sukkia. Miten näitä onkin niin hankala kuvata! Nämä ovat lapsen kokoiset, melko pitkävartiset sukat. Lankana Adlibriksen Socki.

Tällä kertaa kokeilin vähän erilaista palmikkoa. Mallin löysin vanhasta Novitan Sukkalehdestä.

Ja sieniä. Olemme herkutelleet kanttarelleilla ja suppilovahveroilla. Ne ovatkin ainoat sienet, joita uskallan kerätä. (Muita tunnistan valitettavan huonosti)
Eräänä aurinkoisena päivänä viime viikolla lähdin töiden jälkeen metsäkahville. Se on ihanan rentouttavaa. Siellä löysinkin jälleen suppilovahveroita kastikkeen verran :).

Kiinanruusuni kukkii edelleen ahkerasti, samoin siitä ottamani kaksi pistokasta.

Värikkäitä syyspäiviä!

Pienen pientä

Tein pienen pieniin kirjontasaksiin pienen pienen koristeen, että löytäisin sakset eivätkä ne katoaisi ompelupöydän uumeniin.

Pistelin ruusun pellavalle yhdellä säikeellä yhden langan yli. Lisävalo oli välillä tarpeen :).

Välillä on kiva tehdä pientä, tosin aikaa menee kyllä tarkkaan työhön.

Ihana Mårbacka kukkii ikkunalla. Pidän tästä vaaleanpunaisen sävystä paljon.

Ulkoportaillakin vielä kukkivat pelakuut. Kun ilmat viilenevät, nostan kukat sisälle. Talvetan ne ikkunalla, hyvin ovat aina selvinneet ja kukkineet seuraavana kesänä.

Ja hortensiakin alkaa punertaa. Olemme saaneet sateita ja ukkosta. Nyt taas aurinko paistaa ja on lämmintä. Ilmassa on jo loppukesän kosteutta, pyykitkään eivät enää kuivu niin nopeasti.

Leppoisia loppukesän päiviä sinulle!

Ompelupöytä

Sain kauniin vanhan ompelupöydän rakkaalta ystävältäni. Hän on joskus tuonut tämän Taalainmaalta. Kannen alla on pieni lokerikko, johon saa kivasti pieniä ompelutarvikkeita.

Kannen sisäpuolella on Taalainmaalle tyypillistä kukkakuviota. Tätä kutsutaan ruotsiksi 'kurbitsmålning'. Maalaustyylillä on oma historiansa. Tätä näkee monissa koriste-esineissä ja tauluissa.

Lokerikon alla on suurempi laatikko. Tännehän mahtuvat kutimetkin.

Pöytä on pieni ja siro, päälläkin on koristemaalauksia. Tämä muistuttaa kivasti kesäisestä matkastamme Taalainmaalle.

Pistelin ystävälleni pienen avaimenperäriipuksen. Ja ruusuja tietenkin :). En nyt tiedä, oliko tämä vaihtokauppa ihan tasapuolinen...

Toiselle puolelle löysin kirjaimen mallin vanhasta ristipistolehdestä.

Minulla on aina yrttejä kasvamassa kasvimaalla ja ruukuissa. Kuivaan ne talven käyttöä varten. Varsinkin yksi timjamini on todella helppo, kasvaa hyvin, kuivattaessa säilyttää tuoksun ja maun. Sitä käytänkin melkein joka ruokaan.
Tänä kesänä sitruunamelissa kasvoi isoksi pensaaksi, se talvehti kukkapenkissäni onnistuneesti. Kokeilenpa kuivata sitäkin.

Ja laventelia tietenkin! Se on lempituoksuni.


Elokuu jo puolivälissä. Mukavia elokuun päiviä!

Värejä

Kukkien kesän väriloisto alkaa hiljalleen muuttua marjojen ja lehtien värien hehkuksi. Juhannusruusu kukkii valkoisin kukin ja nyt marjat loistavat punaisina. Vielä en halua puhua syksystä, nyt on kypsä kesä!

Tein vielä toisen taulun samalla tekstillä. Tämän pistelin pellavalle. Tekstin tein kahdella säikeellä yhden langan yli. Näin siitä tuli sopivan pientä.

Ruusut pistelin kahden langan yli, muuten niistä olisi tullut liian pieniä. Nämä mallit yhdistelin parista netistä löytämästäni ruusumallista.
Kehyksen löytäminen meinasi olla hankalaa. Halusin valkoisen, jossa on hiukan ilmettä. Tämä oli hopeanvärinen, joten maalasin sen valkoiseksi.

Tertin kartanossa oli kiva kakku jälkiruokapöydässä. Siitä sain idean 36-vuotishääpäivämme kakkukahville. Tein kääretorttupohjan ja kostutin sen vadelmakivennäisvedellä. Laitoin maljaan vuorotellen vaniljarahkaa, kermavaahtoa, kääretorttupohjan palasia ja punaherukoita. Tämä oli oikein herkullista!

Mökin pihapensaissa on jo todellista värien leikkiä. Vihreästä punaiseen kaikissa eri sävyissä.

Tillin kukinnot ovat herkän kauniita.

Pihlajissa on tänä vuonna paljon marjoja.

Eilen oli mökillä hellepäivä. Pihapuuhien lomassa joimme kahvit ulkona. Tämä on kesässä sitä parhainta!
Taustalla mökkisaunamme, jossa on maailman parhaimmat löylyt :)


Mukavaa alkavaa viikkoa!

Museoita

Viikonloppuna pääsin käymään ihanissa museoissa. Ensimmäisenä kävin Halosenniemessä Tuusulan Rantatiellä. Koko Rantatie on hieno, siellä on monta käyntikohdetta. Halosenniemessä käyn ainakin kerran vuodessa. Talo jo sinänsä on upea ja tunnelmallinen. Siellä on kivoja näyttelyitä. Tällä kertaa Naisia tupa täynnä - näyttelyssä on kuvia naisista ja naisilta. Kaunista!

Talossa sai kuvata, mutta yhtään taulua ei saanut näkyä kuvissa, joten eipä siellä sitten oikein kännykällä kuvat onnistuneet. Talo on aivan Tuusulanjärven rannassa, maisema ikkunoista on kaunis.

Tässä kuitenkin yksi kuva sisältä. Rauhallinen tunnelma, vaikka kävijöitä olikin melko paljon.

Seuraavaksi Ainolaan. Täällä en ollut koskaan aiemmin käynyt. Täälläkin oli hieno tunnelma.

Ainolan keittiö oli yksinkertainen, mutta tarinat olivat kiehtovia. Kantovesi, puuhellat, palvelijat. Täällä mietin erityisesti naisten elämää ennen ja nykyään.

Aino Sibelius hoiti ahkerasti puutarhaa. Hän sai palkintojakin omenoistaan. Puutarhassakin on säilytetty vanhaa kasvistoa.
Kukkien ja värien runsautta!

Ainolan puutarhassa on myös säveltäjän ja rouvan viimeinen leposija.

Ostin pienen mielenkiintoisen puutarhaoppaan. Sen mukana sain pussin Ainolan unikonsiemeniä. Laitanpa ensi kesänä pienen kukkapenkin Aino Sibeliuksen malliin, unikoita, ruiskaunokkeja ja kehäkukkia samaan penkkiin. Väriä!

Kävimme myös Tertin kartanossa. Sielläkin oli ihana kasvitarha. Söimme herkullisen Yrttitarhan lounaan. Tarjolla oli monenlaisia salaatteja, kasviksia, kalaa ja pääruokana paistia.

Kasvitarhassa oli myös värien hehkua. Tällaisen kun saisi omaankin puutarhaan!

Ja vielä yhteen museoon ehdin samana viikonloppuna. Mökkipaikkakunnan oma kotiseutumuseo on pieni ja herttainen.

Talossa on vanha suuri hirsiseinäinen tupa ja muutama pienempi tapetoitu huone. Opas kertoi mukavia tarinoita talosta ja elämästä siellä.

Tuvan sängynpeite oli upeasti kirjottu vohvelikankaalle.

Pihan aitassa on kauniita yksityiskohtia.


Kylläpä olikin monenlaista hienoa viime viikonlopun aikana. Se olikin loman viimeinen, nyt ovat jo työt alkaneet uusin voimin.


Ihania elokuun päiviä!