Pieniä pistoja

Kesän ohjelmassani oli tämä pelargonipistely. Enpä kovin paljoa kesällä tätä tehnyt, oli niin paljon muuta puuhaa ja loppujen lopuksi pilvien katselu oli aika kivaa:).
Nyt olen kuitenkin saanut jotain tehtyä. Mallissa on monta väriä ja paljon laskemista. Mutta näen mielessäni tämän jo valmiina, joten se antaa pistelyintoa.

Tässä työssä kyllä huomaa, että valoa ja tarkkuutta tarvitaan. Täytyy todella olla rauhallinen hetki, että tähän voi keskittyä. Mutta tulos palkitsee kaiken vaivan:).

Teen tässä ensin toisen sivun valmiiksi ja jatkan sitten toisella. Nyt kukka näyttää vahan hassulta, mutta tästä jatketaan.

Pitkästä aikaa meille tulee omenoita. Pojat ovat jo monta omenapaistosta ja piirakkaa leiponeet. Pian onkin jo aika keitellä omenahilloa.

Jaksan edelleen ihastella kanojani. Kyllä ne ovat hauskoja touhottajia. Ja munivat ahkerasti.

Bertta seuraa kanojen touhuja vierestä. Se näyttää tulevan hyvin toimeen kanojen kanssa.

Pihlajanmarjat alkavat punertua. Joko se on syksy? Sateita on taas luvattu. Nyt kuitenkin paistaa aurinko!

Hyvää alkavaa viikkoa!

Elokuussa

Elokuun myötä kesä alkaa vaihtua alkusyksyyn. Loma on loppunut ja koulut ja työt alkaneet.

Pistelin uuden työkalenterin kanteen piristykseksi monogrammeja. Työkaverini halusi myös oman kirjaimensa. En pitänyt tuosta kannen väristä, mutta yllättäen varastostani löysin kankaat, jotka sopivat väriin hyvin.

Kuopuksemme aloitti koulutiensä. Hän sai nyt vuorostaan ensimmäisenä koulupäivänä tuutin, jossa oli kaikkea hauskaa ja tarpeellista. Vähän haikeana sitä tein, näin aika kuluu ja lapset kasvavat. Mutta ilolla seuraan hänen innokkuuttaan. Läksyjen teko sujuu vauhdilla ja koulussa on kivaa!

Viljapellot alkavat tuleentua. Kaunista!

Sää on ollut helteistä ihan koulujen alkupäiviin asti. Muutamana päivänä on satanut kovasti, mutta kesän tuntu on vielä ilmassa.

Illat alkavat hämärtyä. Nautitaan elokuun tummuvista illoista!

Koiramäessä

Vietimme eilen hauskan päivän Koiramäessä! Voitin Melukylän talo- blogin kivassa kesäarvonnassa liput Särkänniemen Koiramäkeen.

Juhlimme samalla kuopuksemme 7-vuotispäivää. Tämä juhlapäivä olikin ikimuistoinen! Samana päivänä on myös hääpäivämme, joten aihetta juhlaan riittää.

Sää suosi meitä. Aamupäivä oli aurinkoisen lämmin. Iltapäivällä tuli pieni ukkoskuuro, mutta se ei meitä haitannut.

Koiramäki on rakennettu Mauri Kunnaksen Koiramäki- kirjojen pohjalta. Siellä seikkailevat kirjoista tutut hahmot kauniissa ympäristössä. Tämä alue on osa Särkänniemen huvipuistoa. Tunnelma täällä on leppoisa ja mukava. Pidimme kaikki todella paljon tästä Koiramäestä. Alue on kaunis ja huolellisesti ja tyylikkäästi rakennettu. Monia ihania yksityiskohtia löysimme. Tässä muutamia kuvia.


Maalaiselämä ja kaupunki kohtaavat kivasti täällä. Tässä kaupunkiosasta katukuvaa. Väkeä oli paljon, mutta onnistuin ottamaan muutamia kuvia ilman vierailijoita.

Kaupungin takana on maalaiskylä. Siellä on vanhantyylisiä taloja ja maalaiselämän esittelyä. Monenlaisia eläimiä löytyy myös omista aitauksistaan.

Kirjoista tuttuja hahmoja on liikkellä. Tilta oli oikein suloinen:).

Pojat pitivät erityisesti Kreivi Drakkulan linnasta, jossa sai peuhata mielin määrin. Tapasimme myös itse kreivin, joka kertoi tilanneensa lempisäänsä, pienen ukkosen, juuri siksi päiväksi.

Maalaiskylän laidalla oli hauska lossi. Siinä saattoi kilpailla vauhdilla.

Koiramäessä on myös kaksi kahvilaa, toinen maalla ja toinen kaupungissa. Tässä kaupunkikahvila Von Guggelböö. Sisustukset olivat näissä, kuten kaikissa taloissa todella kauniita.

Olimme todella iloisia tästä arpavoitosta. Kiitos vielä Melukylän Hannalle ja Särkänniemen huvipuistolle! Nautimme kivasta päivästä!

Päivänsankari toivoi kaksikerroksista kakkua, jossa on päällä leipuri. Ja sen hän sai! Tytär oli taas leipurimestarina.

Ensi viikolla alkaa työni ja lasten koulu. Aurinkoista viikonloppua!